Kuvitellut maisemat

Taideyliopiston Kuvataideakatemian opettajat

Kuvataideakatemian Taidegrafiikan opetusalueen neljä opettajaa Ari Pelkonen, Tatu Tuominen, Laura Vainikka ja Annu Vertanen työskentelevät Graphica Creativa-näyttelyä varten yhteistoiminnallisessa, tekijyyttä tarkastelevassa projektissaan Unwrapped Valleys – Kuvitellut maisemat.

Teoksen lähtökohtana on hollantilaisen Hergules Segersin (1589–1633) taide. Projekti tarkastelee Segersin pieniä, outoja, grafiikanlehtiä mutta myös hänen myyttistä henkilöään. Segersin teoksista kootut suuret näyttelyt Rijks Museumissa Amsterdamissa vuonna 2016 ja Metropolitan Museumissa New Yorkissa vuonna 2017 toivat hänen teoksensa yleisön tietoisuuteen, mutta osa salaisuudesta säilyy. Tiedämme, että Segers oli innovatiivinen grafiikan tekniikoiden uudistaja, hän muun muassa keksi nostopohjan (lift ground) ja työskenteli monipuolisesti uniikkien värillisten syväpainovedosten kanssa. Hänen tuotantonsa käsittää ällistyttävän paljon vuoristomaisemia siihen nähden, että Segers ei koskaan matkustanut vuoristoon. Sen sijaan hän oli varmasti ihaillut toisten taiteilijoiden tekemiä maisemia. Segersin vuorten takaa löytyy siis kuvia toisista vuorista. Segersin teoksista sanotaan, että kukaan ei halunnut katsoa niitä hänen elinaikanaan 1500–1600-luvuilla – surullista – mutta hän tuli taiteilijana uudelleen suosioon 1800-luvulla. Se mitä tiedämme Segersin elämästä on peräisin Samuel van Hoogstratenin, taidehistorioitsijan, runoilijan ja maalarin, kynästä pari sataa vuotta mestarin kuoleman jälkeen. Van Hoogstraten esittää Segersin aikaansa edellä olleena romanttisena nerona, yksinäisenä, köyhänä ja väärinymmärrettynä. Van Hoogstratenin tulkinta perustui Segersin etsauksiin enemmän kuin elämäkertatietoon. Oikea tieto oli ehkä tuolloin jo hukattu. Näin ollen kaikki tekstit Segersistä ja hänen teoksensa reproduktiot, joiden varassa olemme, ovat välillisiä – kosketusta todelliseen Segersiin on mahdotonta saada. Mitä enemmän aihetta selvittää, sitä enemmän vaikuttaa siltä, että mitään varmaa ei ole – paitsi muutamat jälkeen jääneet vedokset ja maalaukset.

Ryhmä purkaa projektissaan Segersin teoksia lajitellen niitä ainesosiinsa, työskennellen limittäin ja yhdessä. Segersin teosten rinnalla kysymys on yhtä lailla tekijyydestä, joka on yksi projektin käsittelemistä teemoista. Päämääränä on ottaa selvää siitä, mitä tekijyys ja tekijyyden häivyttäminen kenties ryhmälle merkitsee, saada kokemuksellista tietoa neljän eri taiteilijan henkilökohtaisten pyrkimysten ja taiteellisen ajattelun yhteensovittamisesta, samalla pyrkiä päästämään irti henkilökohtaisista ambitioista ja varovaisuudesta koskea toisten teoksiin, ja silti säilyttäen taiteellinen mielenkiinto ja motivaatio. Tilanne on kaikille osallistujille uusi. Yhteistyöskentely tämänkaltaisessa kehyksessä nostaa esiin aivan uusia kysymyksiä.

Unwrapped Valleys – Kuvitellut maisemat -projektin säännöt:

Sääntö 1. Mitään sääntöjä ei ole.

Sääntö 2. Lähdetään liikkeelle 1:1 mittakaavasta.

Sääntö 3. 1:1 mittakaavasta saa tarvittaessa poiketa.

Sääntö 4. Omaa käsialaansa ei tarvitse/saa tietoisesti häivyttää.

Taideyliopiston Kuvataideakatemia

Oppilaitoksen esittely

Taideyliopisto syntyi vuonna 2013 Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistyessä. Se antaa taiteen ylintä koulutusta, ja harjoittaa tutkimusta sekä taiteellista toimintaa. Taideyliopiston Kuvataideakatemia on kuvataiteisiin keskittynyt kansainvälinen akatemia ja ainoa laatuaan Suomessa. Se tarjoaa korkeatasoista opetusta kuvanveistossa, liikkuvassa kuvassa, maalaustaiteessa, paikka- ja tilannesidonnaisessa taiteessa, taidegrafiikassa ja valokuvataiteessa, ja on uranuurtaja taiteellisen tutkimuksen saralla. Kuvataideakatemia on kouluttanut kuvataiteilijoita jo vuodesta 1848. Kuvataideakatemiassa, Kuvataiteen koulutusohjelmassa, on noin 250 opiskelijaa.

Taideyliopiston Kuvataideakatemian opettajat ovat ansioituneita taiteilijaopettajia, jotka toimivat aktiivisesti niin kansallisissa kuin kansainvälisissä asiantuntija- ja arviointitehtävissä. Kuvataideakatemian opetuksen perustana on tietoisuus siitä, että nykytaide ja taiteilijuus ovat jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat sekä kansalliset että kansainväliset tekijät. Akatemian opettajat toimivat ammattitaiteilijoina aktiivisesti taiteen kentällä ja välittävät kokemustaan opiskelijoille.

Kuvataiteen koulutusohjelmassa taidegrafiikan opetusalue keskittyy paperipohjaisen ja painetun taiteen kysymyksiin, jolloin taidegrafiikan olemusta tutkitaan laajennetun kentän näkökulmasta osana nykytaidetta. Ilmaisumahdollisuuksia, esittämistapoja ja merkityksenantoja tarkastellaan suhteessa taidegrafiikan, mutta myös koko massapainamisen historiaan, traditioon ja näiden uudelleenluentaan.

Taiteen tekemisen prosessia lähestytään asenteena ja ajattelutapana, jossa huomioidaan grafiikan luontainen kaksijakoisuus: läsnä ovat painolaatta ja siitä syntynyt jälki. Perinteisesti jälki on ollut paperivedos, mutta nykygrafiikan kohdalla se voi olla jotain muutakin; laatta voi siirtää informaatiota, joka voi koostua monenlaisista materiaaleista, samoin kuin pinta, jolle informaatio siirretään. Tekemisprosessien tarkastelu, purkaminen ja näin merkityksellistäminen on tullut osaksi painetun taiteen tekemistä.

Taidegrafiikan opetusalue välittää opiskelijalle ymmärryksen nykyaikaisesta painetun taiteen kentästä, perusteelliset tiedot ja taidot taidegrafiikan ilmaisumahdollisuuksista, menetelmistä ja materiaalisesta perustasta, ja avaa monipuolisesti opiskelijan ajattelua painetusta taiteesta informaation ja kuvan alustana. Opiskelijoita kannustetaan etsimään omia taiteellisia ratkaisujaan ja esittämistapojaan.

https://www.uniarts.fi/

Grafiikka on tärkeää

Oslo National Academy of Fine Arts

Julkaise tai tuhoudu!

Tokyo University of the Arts

In a state of Flux: What now? Where are we?

Taideyliopiston Kuvataideakatemia

Dyscorpia

University of Alberta

Sivuston on tuottanut Jyväskylän taidemuseo | Webdesign Harjula web & dev