Katselin jäätä laivan ikkunasta ja näin sen muuttuvan. Talvella Helsingin ja Tallinnan välillä Itämeri oli äärettömän monimuotoinen: jää muodosti loputtomasti erilaisia muotoja, muistuttaen repaleista joen suistoa tai geometrisia kuvioita.

Ymmärryksemme luonnon toiminnasta on edelleen kehittymässä, vaikka luonnon tila on muuttumassa nopeasti.

Talvella Suomessa vedestä tulee jäätä ja jäästä maata. Olen kokenut tämän itse, joten se on totta minulle. Samalla tämä ilmiö on globaali ja kokemuksemme on muuttumassa kuin jää, ja luottamuksemme horjuu. Kuinka pysyä avoimena ja uteliaana epävarmoina aikoina? Kuinka voisimme lisätä ymmärrystämme planeetasta ja ihmiskunnasta muutoksen aikana?