Metsikön keskeltä kohoaa outo kukkula, joka näyttää jakautuneen kahtia. Sen toinen puoli on heinän peitossa ja seassa kasvaa harvakseltaan matalia pensaita. Pensaat näyttävät siltä kuin joku olisi leikannut ne pyöreään muotoonsa. Keväinen valo saa kokonaisuuden näyttämään hopeiselta. Huomaan korkealla kolme peuraa, jotka minut nähtyään pinkaisevat juoksuun ja katoavat nopeasti näköpiiristäni.

Kukkulan toinen puoli on kuin mustaa hiekkaa, mutta kun kuljen lähemmäs, sen väri alkaa näyttäytyä violettina. Metsikön reuna tulee vastaan ja pysähdyn kohtaan, josta näen enää muutamia ohuita pajuja ja niiden lävitse lähes pystysuorana kohoavan kukkulan. Lintujen ääniä kuuluu joka suunnasta ja niiden laulu tuntuu täyttävän koko metsikön. Kokemus on epätodellinen ja niin yltiöromanttinen, että minua alkaa naurattaa. Huomaan kuinka ilman lämpötila on oudosti laskenut. Koirani yrittää juoda maahan muodostuneesta lammikosta, mutta komennan sen äkäisesti luokseni. Lammikosta juominen on täällä ehdottomasti kielletty.

Aura Kotkavirran teos Purple Hills on sarja vedoksia, joita varten hän valokuvasi kotinsa lähimetsässä sijaitsevan lumenkaatopaikan hidasta sulamista alkukeväästä loppukesään. Metsän keskeltä nouseva tumma kukkula ja sitä ympäröivä metsikkö tuovat mieleen romantiikan ajan maalaukset. Ravintonaan kasvit ovat käyttäneet autoliikenteen mustaksi saastuttaman lumen sulamisveden.