in a state of Flux: What now? Where are we?

Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijat

Epävarmuus ja epävakaus on haastava lähtökohta. Kokonaisuuden In a State of Flux: What now? Where are we? teemana on ollut maailman tila. Se on toiminut lähtökohtana resursseja, materiaaleja, jätettä, ilmastomuutosta ja luonnon rakenteita käsittelevälle pohdiskelulle. Näemme kollektiivisen teoksemme dynaamisena ja kytkeytyneenä kokonaisuutena, jonka koossapitävänä voimana ovat viittaukset maapalloon ja sen sivutuotteisiin. Tutkimme muutosta ja olemme osa sitä niin yksilöinä kuin taiteilijoina.

Pohdimme taidegrafiikan kehityssuuntia ja omaa toimijuuttamme maailman todellisuuden jäljentäjinä. Teoksemme perustuvat paljolti näkemiseen, havaintoon ja materiaaleihin. Emilia Tannerin laserleikatut teokset tutkivat taiteen tekemistä valon ja näkemisen kautta lasersäteistä tietokonenäyttöihin, digitaalisiin laitteisiin ja katsovaan ihmissilmään. Hänen teoksensa muistuttavat meitä niistä lukuisista muunnoksista ja prosesseista, jotka kuva käy läpi ennen kuin se saavuttaa katsojan silmän. Linda Ciesielski tarkastelee jään muutoksia veneen ikkunasta. Itämerellä olevat kuviot nostavat esiin kysymyksiä epävarmuudesta ja havainnosta: jää maana, maa vedeksi muuttuvana. Ciesielski pohtii miten voisimme ymmärtää luontoa nopean muutoksen keskellä ja nähdä paikalliset ilmiöt osana jaettua globaalia kokemusta. Koiria metsässä ulkoiluttaessaan Aura Kotkavirta löytää yllättäen kevään valossa kylpevän korkean mäen, joka on mustan hiekan, outojen pensaiden ja purppuran peittämä. Koirat ihmettelevät, mikseivät ne saa juoda vettä läheisistä lätäköistä. Kotkavirta kuuntelee metsän täyttävää lintujen liverrystä ja oivaltaa miten romanttisen epätodellinen paikka on: kokonainen vuori väärään paikkaan joutunutta kaupungin lunta, sulamassa.

Emma Peura ja Maria Erikson ajattelevat käsillään ympärillään olevia materiaaleja: vettä ja paperia. Pidellessään paperipinoa, jonka arkit hän on tehnyt kuituhampusta ja puuvillasta, Emma Peura huomaa pohtivansa makeaa vettä, sen runsautta Suomessa – mikä etuoikeus – ja makean veden vähyyttä maailmassa. Emmalle grafiikan tekeminen antaa aikaa ajatella käsillä: materiaalien kanssa työskennellessä hän oivaltaa asioita omasta elämästään ja maailmasta. Maria Erikson tutkii töissään vettä ja käsintehtyä paperia materiaalisuuden ja ajan näkökulmasta. Hän haluaa määritellä uusiksi grafiikan subjektin ja objektin tutkimalla materiaalin muuntumista kontaktin ja kulumisen kautta, taiteen tekemisen prosessia sekä materiaalin itsensä katoavaisuutta. 

Eräs materiaali, joka ei katoa luonnossa, on muovi. Annele Lahti pohtii teoksissaan muovin runsautta ja säilyvyyttä ihmisen elämässä ja ympäristössä: se on kätevä, joustava materiaali, jonka hinta maapallolle kuitenkin on korkea. Annele kyseenalaistaa sen, miten jätteitä käsitellään, ja pohtii samalla omassa taiteen tekemisessään syntyvää jätettä pyrkien toimimaan mahdollisimman ekologisesti.

Olemme jatkuvassa muutoksen tilassa. Yksilöinä me pohdimme muutosta sekä havainnon tasolla että laajemmin: miten ymmärtää ongelmia, jotka ovat yksilötason yläpuolella ja silti lähtöisin yksilöiden valinnoista ja niiden vaikutusten kasaantumisesta? Esittääkö taiteilija näitä ongelmia työssään, pyrkiikö hän opettamaan itseään ja muita taiteen tekemisen ja esittämisen kautta, vai yrittääkö hän vaikuttaa niihin suoraan oman elämänsä valintojen kautta? Grafiikassa on kyse toisintamisesta, esittämisestä ja resursseista. Olemme osa muutosta, me tarkkailemme sitä ja pyrimme esittämään sen uusista näkökulmista.

 

Linda Ciesielski, Maria Erikson, Annele Lahti, Aura Kotkavirta, Emma Peura, Emilia Tanner

Taideyliopiston Kuvataideakatemia

Oppilaitoksen esittely

Taideyliopisto syntyi vuonna 2013 Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistyessä. Se antaa taiteen ylintä koulutusta, ja harjoittaa tutkimusta sekä taiteellista toimintaa. Taideyliopiston Kuvataideakatemia on kuvataiteisiin keskittynyt kansainvälinen akatemia ja ainoa laatuaan Suomessa. Se tarjoaa korkeatasoista opetusta kuvanveistossa, liikkuvassa kuvassa, maalaustaiteessa, paikka- ja tilannesidonnaisessa taiteessa, taidegrafiikassa ja valokuvataiteessa, ja on uranuurtaja taiteellisen tutkimuksen saralla. Kuvataideakatemia on kouluttanut kuvataiteilijoita jo vuodesta 1848. Kuvataideakatemiassa, Kuvataiteen koulutusohjelmassa, on noin 250 opiskelijaa.

Taideyliopiston Kuvataideakatemian opettajat ovat ansioituneita taiteilijaopettajia, jotka toimivat aktiivisesti niin kansallisissa kuin kansainvälisissä asiantuntija- ja arviointitehtävissä. Kuvataideakatemian opetuksen perustana on tietoisuus siitä, että nykytaide ja taiteilijuus ovat jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat sekä kansalliset että kansainväliset tekijät. Akatemian opettajat toimivat ammattitaiteilijoina aktiivisesti taiteen kentällä ja välittävät kokemustaan opiskelijoille.

Kuvataiteen koulutusohjelmassa taidegrafiikan opetusalue keskittyy paperipohjaisen ja painetun taiteen kysymyksiin, jolloin taidegrafiikan olemusta tutkitaan laajennetun kentän näkökulmasta osana nykytaidetta. Ilmaisumahdollisuuksia, esittämistapoja ja merkityksenantoja tarkastellaan suhteessa taidegrafiikan, mutta myös koko massapainamisen historiaan, traditioon ja näiden uudelleenluentaan.

Taiteen tekemisen prosessia lähestytään asenteena ja ajattelutapana, jossa huomioidaan grafiikan luontainen kaksijakoisuus: läsnä ovat painolaatta ja siitä syntynyt jälki. Perinteisesti jälki on ollut paperivedos, mutta nykygrafiikan kohdalla se voi olla jotain muutakin; laatta voi siirtää informaatiota, joka voi koostua monenlaisista materiaaleista, samoin kuin pinta, jolle informaatio siirretään. Tekemisprosessien tarkastelu, purkaminen ja näin merkityksellistäminen on tullut osaksi painetun taiteen tekemistä.

Taidegrafiikan opetusalue välittää opiskelijalle ymmärryksen nykyaikaisesta painetun taiteen kentästä, perusteelliset tiedot ja taidot taidegrafiikan ilmaisumahdollisuuksista, menetelmistä ja materiaalisesta perustasta, ja avaa monipuolisesti opiskelijan ajattelua painetusta taiteesta informaation ja kuvan alustana. Opiskelijoita kannustetaan etsimään omia taiteellisia ratkaisujaan ja esittämistapojaan.

https://www.uniarts.fi/

Taiteilijat

.Ari Pelkonen
Tatu Tuominen
Laura Vainikka
Annu Vertanen
Aura Kotkavirta
Linda Ciesielski
Emilia Tanner
Emma Peura
Maria Erikson
Annele Lahti

Tämän sivun kuvat

Teosten kuvat on poistettu verkkonäyttelystä. Tiedot teoksista löytyvät napsauttamalla harmaita kuvakkeita.

Grafiikka on tärkeää

Oslo National Academy of Fine Arts

Julkaise tai tuhoudu!

Tokyo University of the Arts

In a state of Flux: What now? Where are we?

Taideyliopiston Kuvataideakatemia

Dyscorpia

University of Alberta

Sivuston on tuottanut Jyväskylän taidemuseo | Webdesign Harjula web & dev